Kylläpäs aika suorastaan lentää välillä.

Reissun päällä oltiin loppuloma enemmän ja vähemmän, autoon kertyi kiitettävä määrä kilometrejä, mutta ihanaa oli nähdä pitkästä aikaa kaikki tuttuja. Ja Ukko pääsi joka paikassa ottamaan ainakin tottista. Vinskille kerrytettiin muuten vaan kokemuksia.Pakko tauko tuli taas kaiken ajelun jälkeen kun selkä vihoitteli, mutta onneksi meni ohi muutomalla fysio käynnillä, onneksi.

Jälkeä ollaan ajeltu vaihtelevasti ja toisin kuin suunnittelin niin vain 1-2 viikossa, joka on aivan liian vähän. Ukko tekee työtä Ukkomaisesti rauhallisesti ja varmasti. Suurinosa jäljistä ollaan menty hyvin, tosin yksi meni pieleen ja aiheutti keskeyttämisen. Luulen että hirvi mennyt jäljen teon jälkeen jäljestä yli ja tämä aiheutti tenkkapoon. Joka kerta tuoreet kepit on toimineet todella hyvin, nostaa varmemmin ja tarkemmin kepit kuin koskaan.

Vinskille ollaan taas ajeltu lyhyitä jälkiä ja nyt olisi aika vaikeuttaa ja opettaa kepit. Poika on innostunut liikaakin suorastaan ja vauhtia on enemmän kuin olisi suotavaa. Jarruttaa joutuu kunnolla, noh kepit kehiin ja katsotaan sitten mikä meininki.Tottista on tehty vähän, lähinnä olemme keskittyneet kontaktiin ja leikkimiseen. Tajusin miksi Vinski ei tajua tuoda minulle mitään eli tullut koirien koira. Kivaa kantaa ja leikkiä koirien kanssa. Viime syksynä minun vajaa liikkuminen ja velipojan palautuminen 4kk kotiin yhdistettynä ohjaaja kykenee viemään porukan pellonlaitaan juoksemaan = koirien koira. Nyt rakennetaan suhdetta takaisin ja pikku hiljaa hyvä tulee ja valoa tunnelin päässä näkyy.

Nyt kun taas on töissä niin aika on suorastaan kortilla mutta joka aamu ja ilta otamme tottista. Ja kipinä on ohjaajallekin taas löytynyt kun selkä kestää ihan hyvin taas vaihteeksi.

Käytiin me Ukon kanssa tokokisoissakin; ensimmäinen kisa mitään lajia lähes 2 vuoteen.

Meni osa mokista ohjaajan ja osa vähän koirankin piikkiin, molempien suorituksessa näkyi reilu kisatauko. Mutta positiivinen mieli jäi ja tästä on hyvä jatkaa.

Osa-alueet:

Paikalla makuu: 10, todella sitä mitä on opettu.

Seuraaminen 6, eka suora hyvin, käännöksen jälkeen väljyyttä ja epätarkkuuta. Mietin kotiin ajaessa miten tämä näin, koiralta joka osaa seurata hyvin ja tajusin: Minä harjoittelen pääasiassa yksin (yrittäjän aikataulu ongelmat)  ja olen todennäköisesti kääntynyt liian nopeasti käskyn jälkeen kertomatta koiralle ja Ukkohan reagoi kyllä

Liikkeestä maahan meno: 9 Muuten hyvä mutta Ukkomaisesti sais olla nopeampaa

Luoksetulo: 8 Lähti hyvin, pysähtyi hyvin, loppu pitäisi tulla nopeammin ja hiukan istui vinoon

Seisominen: 6 Jäi hyvin, koiran ohituksen jälkeen pyörähti haistelamaan jotain ja luimisteli kun tulin takaisin et sori.

Nouto: 0 Lähti hakemaan hyvin, toi rauhallisesti eli jolkotteli. Mutta enpä ole varmaan vuoteen nähnyt loppusäätö: toi vinosti eteen kapulan ja kävi venyttely asentoo, pudotti jalkoihin ja veti korvat taakse että sori, virhe. Sivulle sanalla meni selän taakse istumaan ja en älynnyt antaa toista sivulle käskyä ja lopputulos ansaittu 0. Huomaa että ohjaaja ei ole kisannut ja Ukko reagoi Ukkomaisesti noudossa. Virhe kun sattuu niin sitten ei osaa tehdä enää mitään. Nouto on ollut aina vaiken Ukolle ja siinä se on opettu että kapula suussa loppuun asti ja nyt kun pudotti oli se liikaa.

Kauko-ohjaus: 10 Sain palautumaan koiran ja Ukko teki niinkuin osaa tämän liikkeen eli täydellisesti.

Estehyppy: 0 Tätä on tahkottu viimeiset pari viikkoa kun ei se enää muistanutkaan sitä ja tiesin että voi mennä pieleen. Ukko hyppäsi ensimmäisestä käskystä komean hypyn. Takan pysähtyi mutta kyynärpäät kävi maassa kunnes omatoimisesti korjasi istumaan, hyppäsi takaisin hyvin ja jäi vähän vinoon. Vaikka 0 tuli olen tyytyväinen että yritti.

Kokonaisvaikutu 7 ja loppupisteet 133

Kaikesta huolimatta hyvä mieli jäi ja nyt tiedetään mitä harjoitella lisää ja eikun uusiin koitoksiin. Ja positiivista oli että ohjaaja on saanut omaa päätää harjoituksilla paremmaksi, ei enää jännittänyt kovinkaan paljon. Kyllä me se ykkönenkin saadaan.